Argentiina · Buenos Aires

Buenos Airesin makuja

Melkoista koulusutinaa ollut viikon ajan. Yliopistolle kulkee n. 50minuuttia, koulua on 8-17. Hirveästi ei ole jaksanut muuta koulupäivien jälkeen. Tällä viikolla oli ensimmäinen espanjan testi ja ensi viikolla tulee olemaan suullinen tentti sekä Global Marketing & Sales -kurssin tentti. Lisäksi jälkimmäisellä kurssilla tehdään ryhmätyö. Mutta ensi viikon jälkeen tahti rauhottuu.

Koska nyt ei ole ennättänyt käydä missään kovin ihmeellisissä paikoissa, päätin tehdä tähän väliin ruokapostauksen. Mitä on tullut syötyä ja mihin hintaan?

Isoja annoksia edullisesti

Tällä hetkellä Argentiinan hintataso on suomalaiselle todella edullinen. Empanadat ovat nopea ja edullinen välipala, mitä on tarjolla lähes kaikkialla. Ensikosketus näihin oli…juustoinen. Maku hyvä, mutta kaksi juustoempanadaa meinasi olla vähän liikaa. Kun empanadan leikkasi, alkoi sieltä oikein vyöryä juustoa. Kaksi empanadaa ja lasi viiniä Recoletan hautausmaan lähellä kustansi n. 3,5e.

Empanada. Paikallinen herkku, jota saa eri täytteillä. Kuvassa juustosta pulskat kinkku-juusto ja juusto-sipuli versiot.

Ensimmäisen koulumiitingin jälkeen etsittiin paikkaa, jossa käydä parilla. Tuli kuitenkin nälkä etsiessä ja tilattiin samalla safkaa. Tulinen tortilla ja salaatti, om-nom! Ruoan hinta ei jäänyt mieleen, mutta viinilasillisen sai sadalla pesolla, eli n. 1,5 eurolla. Hyvässä seurassa näitä meni muutama 😀 Tarjoilija oli kotoisin Venezuelasta ja kävi välillä juttelemassa pitkät tovit espanjaksi. Lähinnä Emilia, joka puhuu sujuvaa espanjaa, osasi vastailla.

Superhyvä tulinen tortilla

Puolikkaan koulupäivän jälkeen, ennen kuin koulu oli vielä kunnolla alkanut, haluttiin kartoittaa koulun lähin ravintolatarjonta. Lähistöltä löytyi kohtuu paljon ravintoloita, jotka tarjoavat ”menu ejecutivoa”. Menu on edullinen tapa syödä ja se sisältää myös juoman. Tällä erää menulla näkyvä file olikin kalafile. Mutta ei se mitään, hyvää sekin oli 😀 Ravintola oli melko tyhjä vielä siinä kohtaa kun mentiin sisään ja tilattiin, mutta vilkastui sitten niin, että laskua joutui odottamaan lähes puoli tuntia. Tästä viisastuneena tilattiin koulun lounastauolla toisessa ravintolassa lasku jo heti kun ruoat tuotiin pöytään.

Menú ejecutivo. Kalaa ja ”salaattia”.

Yliopistolta löytyi melkoisessa piilossa oleva kioski, josta voi ostaa ruokaa jo ennen oikean ruokalan remontin valmistumista. Annokset täällä ovat isoja ja hyviä. Itse olen vetänyt caesar salaattia, jolla pärjää melkein päivän loppuun saakka. Hintaa salaatille jää n. 3 euroa ja se on sisältänyt myös juoman. Saatavilla on myös tortilloja ja piiraita. Yhtä päivää lukuunottamatta ollaankin syöty koululla, lähinnä rajallisen ajan vuoksi.

Viime perjantaina ennen espanjan tenttiä syötiin yliopiston viereisessä Bonnie & Clyde -ravintolassa, mutta tunti ei meinannut riittää, koska myös toinen ryhmä opiskelijoita oli siellä syömässä samaan aikaan ja ennätti tilata ennen meitä. Tilasin täälläkin salaatin ja annos oli jälleen jättimäinen. Moni onkin sanonut annosten olevan aina niin valtavia, ettei niistä jaksa syödä kuin puolet. Salaatti ja juoma maksoivat n. 5.50e.

Caesar salaatti yliopiston kioskista

Jamkin tarjoamalla illallisella Puerto Maderossa syötiin menu. Alkupalaksi otin parmankinkkua mozzarellamaisella juustolla. Superhyvää! Pääruoaksi halusin maistaa pihviä, koska niistähän Argentiina on tunnettu. Pihvi oli valtava kimpale, ei siitä jaksanut syödä kuin puolet. Maku ei vakuuttanut, täytyy käydä testaamassa muissa paikoissa. Ja otinkin bife de lomon, se ei ilmeisesti muutenkaan ole maukkain valinta. Paikalliset ovat onneksi luvanneet viedä meidät syömään huippuhyvään pihvipaikkaan jossain kohtaa.

Alkupalaksi parmankinkkua Puerto Maderon illallisella.
Pääruoaksi bife de lomo. Kuvasta ei saa käsitystä kuinka valtava kimpale lihaa tässä on.
Jälkiruoaksi suklaamoussea. Ei erityisen hyvännäköinen annos, mutta oli namia!

Eilen tuli syötyä kunnon rasvamättö samalla kun suunniteltiin tulevia reissuja Palermossa. Emilian teki mieli juustoa, joten tilattiin sellaista. Pihvin verran 😀 Ja lisukkeeksi otin vielä ranskalaiset perunat. Uhhuh! Mutta hyvää juustoa! Tämä ravintolakerta maksoikin vähän enemmän, vähän alle 15e. Se sisälsi siis juuston, joka itsessään oli n.4e, ranut ja puolikkaan viinipullon. Pihvejä olisi ollut tarjolla, mutta Emilia varoitti juuston olevan niin massiivinen, että pihvi saattaa jäädä syömättä. Ja oikeassa oli, ranuistakin söin vajaan puolet. Pihvien hinnat olivat n. 10-15 euron välillä.

Juustopihvi

On tullut tehtyä paljon ruokaa kämpillä, ulkona on tullut syötyä vain muutaman kerran kun on ollut seuraa. Ja tietysti koululla/lähistöllä tulee nyt parin viikon ajan syötyä joka päivä. Itse olen kokkaillut melkoisen köyhää ruokaa. Lihaa en ole käyttänyt lainkaan, koska sitä ei ole lähikaupoissa. Vertailun vuoksi alla kuvia omista kokkailuista. Oikeat ravintoaineet saan siis lähinnä ulkona syödessä 😀

Omasta keittiöstä. Riisiä, maissia ja kidneypapuja tulisella maustesoossilla.

Koska kidneypapuja on ollut yllättävän vaikea löytää, olin onnellinen, kun osuin lähikinukkikauppaan oikeaan aikaan. Oven edessä pörräsi jo jengiä, joten ajattelin sen olevan aukeamassa. Kauppa ilmeisesti viettää siestan, koska kello oli jo viiden jälkeen iltapäivästä ja ovet olivat kiinni. Minuutin päästä ovet avattiin. Pääsin kuin pääsinkin nyt papuostoksille! Samalla sain ostettua pesuaineita yms, mitä jäi aiemmin Cotoon, koska yritin silloin maksaa pankkikortilla ilman henkkareita.

Tämän kaiken saa 15 eurolla!

Herkkuja

Viikonloppuisin eri puolilla Buenos Airesia on markkinoita. Kävelin viime sunnuntaina lähimmälle, Feria Hondurasille. Teki kovasti mieli tuoretta appelsiinimehua. Tarjoilija kuitenkin suositteli eräänlaista limonadia. Otin suosituksesta vaarin ja tätä juomaa tulikin kannullinen! Hinta oli vain 3 euroa. Juomassa oli ainakin sitruunaa, minttua ja sokeria ja sen päällä oli vaahtoa. Juoman sisältö vähän mysteeriksi, koska en löytänyt sitä menusta. Mutta se oli juuri niin raikasta ja hyvää kuin mitä tarjoilija mainosti. Täytynee käydä juomassa tuota vielä porukalla, yksinään ei jaksa juoda kuin pari lasillista.

Raikas juoma Feria Hondurasin vieressä kahvilassa.

Global Marketing & Sales -kurssilla käydään paljon läpi Argentiinan kulttuuria. Luennoitsija kysyi, haluttaisiinko maistaa mateta. Mate on Argentiinassa erittäin suosittua ja sitä löytyy pussitolkulla kaupoista. Varsinaisesti mate on astia/kuppi, jossa valmistetaan ja josta juoma juodaan. Juoma puolestaan valmistetaan lehtirouheesta, yerbasta (tai yerba matesta). Halusin ehdottomasti testata, koska olin lukenut, että juoma nautitaan yleensä seurassa. Saatiin hyvä oppitunti matesta.

Juoman valmistaminen on tarkkaa puuhaa. Yerbaa laitetaan mate täyteen. Tämän jälkeen päälle kaadetaan kuumaa vettä, mutta siten, että vain pillin (bombilla) ympärillä oleva yerba kastuu. Puolet yerbasta tulisi säilyttää kuivana. Juoman valmistaja nauttii juomaa ensimmäisenä. Tämän jälkeen mate lähtee kiertoon. Mate juodaan tyhjäksi ja ojennetaan takaisin valmistajalle. Hän tekee uuden juoman ja antaa sen seuraavalle. Pilliin ei saa koskea kuin suulla, sillä ei saa hämmentää, eikä mateen ole tarkoitus kurkistella, se on epäkohtelijasta juoman valmistajaa kohtaan. Kaikki juovat samasta matesta ja samalla pillillä, eli ei passaa pöpökammoiselle.

Maten nauttimista koulussa siihen yhteensopivan suolakeksin kanssa.

Koulussa tarjottiin ensimmäisenä päivänä snackseja, joiden mukana oli myös alfajoreseja. Alfajor on leivonnaisen ja keksin välimalli, joka on kasattu vähän kuin sandwich. Ensimmäinen alfajor suli laukkuun, kun en syönyt sitä heti. Mutta muutama on tullut maisteltua. Milkan valmistama oli keksimäinen ja ei niin hyvä. Dulce de leche tummalla suklaalla on tähän mennessä suosikki.

Alfajor, makea herkku.

Suomesta olen toistaiseksi kaipaillut vain BisBis -lakuja 😀 Niitä on vielä pari jäljellä pahimpaan himoon. Paljon on kaikkea maisteltavaa jäljellä täällä. Pihvien lisäksi myös pizzoja on kehuttu. Luin muutaman jutun, jossa Argentiinaa mainostettiin kulinaristisena matkakohteena. Täytyy siis tutustua makuihin lisää!

Argentiina · Buenos Aires · Info

Opinnot UADE:ssa alkavat – ranskalaisilla, vai ilman…? Ilman, kiitos!

UADE:n sisäpihalta

Koulu alkoi maanantaina. Jamkin ryhmään kuuluvat (kuten minä) olivat saaneet kulkuluvan jo perjantain orientaatiossa, joten meidän ei tarvinnut saapua koululle samaan aikaan (7.15) muiden kanssa. Otin kuitenkin menoon varoaikaa edellisen matkan perusteella ja olin siellä jo samaan aikaan kuin muutkin. Aamulla metrot eivät ole yhtä täynnä, ainakaan näin loma-aikana, ja sattumoisin ne saapuivat samantien kun pääsin laiturille. Viimeksi odotin metroa vaihtoasemalla 10-15min. Kuulinkin myöhemmin paikalliselta, että juurikin kyseinen linja E on hieman jokeri. Matka Arévalolta koululle kesti noin 50 minuuttia. 1km kävelyä Metro Carranzalle, metrolinjalla D Catedralille, jossa vaihto metrolinjaan E ja pois aivan UADE:n vieressä Independencialla. Matkaa koululle Arévalolta kuitenkin vain noin 9km.

Koululla minut ohjattiin samaan tilaan kuin perjantain orientaatiossa; -2krs bunkkeriin, jossa ei ole ikkunoita, eikä juuri ilmanvaihtoakaan. Tänään ovella pyörähti mies varmistamassa, onko ilmastointi ok. Pyydettiin vähän lisää. Ja tämän päivän siellä olikin helpompi hengittää.

UADE:en tarvitsee siis kulkukortin päästäkseen sisään. Ja ulos. Koska olemme eri ohjelmassa kuin muut vaihto-opiskelijat, koulu on vielä melko tyhjä opiskelijoista ja sitä remontoidaan. Paikallisilla on vielä kesäloma. 2.5 ensimmäistä viikkoa on intensiivistä. Opetusta on 8-17, ensimmäinen puolikas päivästä Global marketingia ja toinen espanjaa. Parin viikon jälkeen nämä kurssit päättyvät ja alkaa kevyempi lukujärjestys. Minulle se tarkoittaa, että käyn koulussa ma-ke klo 14-18. Muille ma-to 14-18.



Ilmeisesti paikallisten loma-aikaa hyödyntäen koulua remontoidaan tällä hetkellä. Meille esiteltiin mm. ravintola, joka oli ”hieman” vaiheessa. Ei mitään kalusteita ja kaiffarit suurinpiirtein valoivat vasta lattiaa. Harmi sinänsä, koska juuri tämän alun intensiiviosuuden aikana raflalle olisi ollut käyttöä. Espanjan tasokokeen ja kampuskierroksen jälkeen yritettiin kartoittaa lähiravintoloita, mutta seuraavana päivänä lähin rafla olikin suljettu. Haahuiltiin etsimässä Subway, jonka joku tiesi löytyvän kohtuu läheltä. Guacamole subi jalapeñosoossilla oli muuten aika bueno!

Espanjan tasokokeessa oli kirjallinen osio, kuullun ymmärtäminen ja haastattelu, jossa tuli myös näytellä tilanne puhelinkaupassa. Kuullun ymmärtäminen meni aika heikosti, ääni ei tahtonut kuulua, enkä ehtinyt lukea kysymyksiä etukäteen, koska tehtävä aloitettiin kesken testin. Suullisessa osiossa olin toisen suomalaisen kanssa ja hän puhuu sujuvaa espanjaa. Ilmeisesti tästä syystä meidän ei edes tarvinnut esittää puhelinkauppaosiota lainkaan. Minut laitettiin keskitason ryhmään ja kaveri edistyneiden ryhmään.

Ensimmäinen täysi koulupäivä oli yllättävän rankka. 4h samaa oppiainetta putkeen (yhdellä tauolla) ja jälkimmäinen puolikas päivästä on espanjaa. Ymmärrän yllättävän hyvin, lähes kaiken, mitä espanjan tunnilla puhutaan (opetus sillä siis täysin espanjaksi). Mutta niin paljon joutuu keskittymään, että viimeistään viimeinen tunti menee melko hukkaan väsymyksen vuoksi. Puhuminen tökkii kyllä pahasti, lausetta joutuu rakentelemaan jonkin aikaa. Ei muuta kuin suunta ylöspäin!

Eih, Ranska all over again

Toinen kurssi tämän kahden viikon aikana on Global Marketing and Sales. Tässä aloitettiin toisena päivänä ryhmätyöskentely. Täällä ranskalaiset taas loistivat. Itse menin toisen suomalaisen kanssa illallisella tapaamieni ranskisten ryhmään ja heidän + hollantilaisen kanssa homma toimii. Mutta yksi suomalainen päätyi ryhmään kahden ranskiksen kanssa, jotka eivät tehneet lainkaan yhteistyötä, vaan puhuivat vain keskenään ranskaa. En tiedä onko kyseessä samat ranukit, ketkä edistyneempien espanjan kurssilla puhuvat vain keskenään (juu, sitä ranskaa) ja kieltäytyivät maksamasta metromatkaa museolle. Tänään tehtiin siis parin viimeisen tunnin aikana matka Casa Rosadaan. Nämä ranukit eivät kuitenkaan ole suostuneet täällä käyttämään metroa, vaan he käyttävät ainoastaan taksia/überia. Heillä ”ei ole rahaa metroon”. Selvennyksen vuoksi, metrokortin hankkiminen kustantaa n. 1.30e ja yksi matka n. 0,30e. Ja kortin voi ottaa vaikka vain yksi henkilö, kunhan jokainen henkilö leimataan erikseen metroasemalla sisään. Lopulta opettajan oli pitänyt antaa kurssilla olevalle suomalaiselle 100 pesoa, jotta tämä lataisi omalle kortilleen kaikkien ranukkien matkan summan ja maksaisi sen. Oh, mi lord! Alkaa elävästi pukata Ranskan vaihdon aikaset asiat mieleen 😀

Päivän ”luokkaretkikohde” Casa Rosada
Casa Rosada

Ranskan vaihtoon viitaten, totta kai kokemuksia vertaa keskenään. Välissä on toki vuosia ja omaa henkistä kasvua, mutta miten tervetullut tänne sitä voikaan tuntea olevansa! Hei, mä asun täällä! Tänäänkin huomasin hymyileväni kävellessäni ja tsekkaillessani ympäristöä. Aaahhh, olen erittäin elossa juuri nyt!

Argentiina · Buenos Aires

Illallinen Puerto Maderossa

Lauantain agendalla oli koulun puolesta vain illallinen Puerto Maderon alueella sijaitsevassa Casa Tuassa. Ei kuullosta kovin rankalta ohjelmalta ennen kuin ymmärtää hieman aikaeroa ja paikallista kulttuuria. Nukahtelin saapumisen jälkeen muutamana päivänä klo 18 maita ja heräsin klo 5.30. Paljon unta, erikoiseen aikaan. Argentiinalainen illallisaika puolestaan alkaa aikaisintaan klo 21. Meille illallinen järjestettiin ”jo” tähän aikaan ja se päättyi noin puoliltaöin.

Illallinen oli odotettu, koska täällä tapasimme ensimmäistä kertaa kaikki JAMKin ohjelman kautta opinto-ohjelmaan osallistuvat henkilöt kunnolla. Onneksi päivällä oli aikaa ottaa päikkäreitä. Olin aluksi suomalaisten kanssa samassa pöydässä, mutta hyvästä seurasta huolimatta päätin vaihtaa toiseen pöytään, jotta tutustuisin myös muihin. Aluksi istuin paikallisen opiskelijajärjestön perustajan sekä ranskalaisten vaihtareiden kanssa, mutta myöhemmin ainoastaan ranskalaisten ympäröimänä. Ranskiksethan tykkäävät tunnetusti höpöttää keskenään ranskaa, mutta sain hyvin keskusteltua heidän kanssaan. Selvisi, että he olivat olleet syyslukukauden vaihdossa Suomessa, Jyväskylässä. Itse olin puolestani edellisen vaihtoni Ranskassa. Hauskaa, että tavattiin sitten Buenos Airesissa 😀

Paikallinen opiskelijajärjestö järjesti illallisen jälkeen vielä clubikierroksen, jolle en jaksanut enää osallistua. Jaoin taksin toisen samalla suunnalla asuvan kanssa. Katsoin Mapsista, että voisin hyvin jäädä pääkadun varressa pois ja kävellä kämpille omaa, turvallista kotikatua. Tässä kohtaa en nähnyt pläänissä mitään ongelmaa. Kun astuin ulos taksista, tajusin jääneeni pois kohdassa, jossa on pakko alittaa tie tunnelin kautta. Ei tehnyt mieli alitella katuja yhdeltä lauantaiyönä, mutta eipä auttanut. Kipikapi tohvelia toisen eteen. Tunneli oli kuitenkin tyhjä ja pääsin kätevästi kotikadulle. Oli kuitenkin sellainen virhearvio, että paikallinenkin sanoi, että ei turvallisin valinta.

Puerto Madero

Puerto Madero on rikasta aluetta, jossa on pilvenpiirtäjien lisäksi iso, suojeltu puisto. Puistoalueella voi kuulemma bongata jopa 300 eri lintulajia, what!? Ei tullut kuitenkaan vielä käytyä bongailemassa yhtään mitään, koska olin illallisvaatteissa. Ennätin käydä tsekkaamassa Puente de la Mujerin, naisten sillan. Silta on ainoastaan jalankulkijoille ja se kääntyy tarvittaessa 90 astetta laivaliikennettä varten.

Puerto Madero
Puente de la Mujer -silta, vain jalankulkijoille.
Argentiina · Buenos Aires

Buenos Airesin värikkäät lähiöt

Perjantaille oli ensimmäistä kertaa koulutouhuja. JAMK järjesti n. 1,5h kestävän orientaation, jonka jälkeen osallistuttiin 3h kestävälle opastetulle kiertoajelulle kaikkien JAMKin kautta UADEen (yliopisto Buenos Airesissa) tulleille. Tähän porukkaan kuuluu kasa ranskalaisia, muutama suomalainen ja yksittäisiä muita kansallisuuksia. Kiertoajelu oli hyvä, pyörittiin bussilla eri naapurustoissa ja pysähdyttiin muutamissa kohteissa pariksikymmeneksi minuutiksi ulkoilemaan ja kuvailemaan.

La Boca

Yksi käydyistä asuinalueista oli La Boca, joka kiinnosti, mutta en välttämättä olisi iteksiäni sinne mennyt. Tästä asuinalueesta olen kuullut varoituksia useampaan otteeseen. Paikallinen Tomas mm. kertoi, ettei ole koskaan käynyt alueella, koska ei ole keksinyt yhtään syytä, miksi mennä sinne. Opaskin opasti kävelemään ainoastaan yhtä katua (Caminito), joka on oikeastaan vain yksi kortteli. Jos paikallisetkaan eivät mene tietylle alueelle turvallisuuden vuoksi, ei välttämättä tee mieli itsekään kokeilla onneaan.

Kiertoajelu ja ryhmässä liikkuminen oli turvallisen oloinen vaihtoehto käydä La Bocassa. Alueella oli paljon turisteja ja ravintoloita sekä värikkäitä taloja. Talot ovat kuulemma saaneet värikkäät ilmeensä siitä, että köyhällä alueella talot maalattiin laivojen ylijäämämaaleilla ja värinä käytettiin sitä, mitä kulloinkin sattui olemaan. Alue on yhä köyhä, josta syystä siellä esiintyy paljon rikollisuutta. Mikäli täällä haluaa käydä, visiitti kannattaa ajoittaa aikavälille 11-17, jolloin alueella on paljon turisteja ja oppaita. Kadulla partioi tällä aikavälillä myös poliiseja.

Värikästä ilmettä La Bocan lähiössä
Caminito. Ainoa turvalliseksi mainostettu katu (korttelin matkalta) La Bocassa

Recoletan ja keskustan nähtävyyksiä

Muita kierroksen kohteita olivat Recoleta ja Palermo, joissa olinkin ehtinyt jo jonkin verran edellisenä päivänä käpytellä, San Telmo ja keskusta. Kierroksen jälkeen olin edelleen sitä mieltä, että valitsin majoituksen oikealta alueelta.

Katuja ylittäessä saa välillä kipittää, että ehtii vihreän valon aikaan
Plaza de Mayo, Casa Rosada

Casa Rosada

Espanjaa siellä, espanjaa täällä

Kolmen tunnin kiertoajelun jälkeen oli vielä aikaa käydä hakemassa paikallinen puhelinliittymä. Olin tätä hommaamassa jo aiemmin, mutta passikopio ei riittänyt henkilöllisyyden todistamiseen. Tällä kertaa passi oli mukana ja liittymän hankkiminen sujui täysin espanjaksi. Jei, netti pelaa missä tahansa!

Poikettiin vielä kotimatkalla muutamalla ja päätettiin mennä Mundo Lingon järjestämään iltaan, vaikka väsytti. Perjantaisin ML järjestää tapaamisen korttelin päässä asunnolta, Trova -nimisessä baarissa. Tapahtumassa on helppo tavata myös paikallisia ja itse asiassa en muiden kanssa jutellutkaan. Argentiinalaiset tuntuvat tietävän Suomen yllättävän hyvin. Sekä sijainnin että mm. bändejä. Nightwish on tietysti kova sana, mutta he tuntevat myös bändejä, joista en ole koskaan kuullutkaan. Keskustelu eteni vielä pääosin englanniksi, mutta keskusteltiin espanjan kielestä ja opin muutamia uusia sanoja.

Ilta venähti ja seuraavana aamuna nukuinkin ”pitkään”. Aiemman 5.30 heräämisten jälkeen heräsin vasta ennen kasia. Jospa se rytmi tästä alkaa kääntymään.

Blogin päivityksessä on välillä ongelmia, koska netti ei ole riittävän vahva kuvien lataamiseen. Instassa Matkakärpänen -tilillä päivityksiä useammin.

Argentiina · Buenos Aires

Ensisilmäys vehreään Buenos Airesiin – Spanglishilla pärjää

Tässä vaiheessa ei elä oikein minkään maan ajassa. Sitä nukahtaa heti, kun istahtaa kämpillä alas ja herää 5.30. Mitä tässä maassa (tai oikeastaan missään maassa) tulisi tehdä siihen aikaan aamusta? En ole keksinyt muuta kuin käydä alakerran salilla. Vielä, kun siihen on aikaa ja vielä, kun herää outoihin aikoihin aamusta. Hitaan aamun aikana ehti myös tuumailla rauhassa päivän agendaa. Mitä ja mihin?

Päädyin tutustumaan lähialueisiin. Asun Palermossa ja naapuriasuinalueella Recoletassa on hautausmaa, johon on haudattuna mm. Eva Perón. Koska oli aikaa, ajattelin hommata matkan varrelta Sube -kortin, joka käy julkisiin kulkuneuvoihin. En kuitenkaan malttanut vielä käyttää sitä, vaan kävelin Palermon puistojen kautta hautausmaalle. Note to self: koita jatkossa välttää tuntien kävelyä keskipäivän auringossa, ellet erityisesti halua vaihtaa väriä valkoisesta punaiseen.

Tarkoitus oli kävellä Palermon puistojen vierustaa/läpi Recoletaan, mutta viheralueet veivät mukanaan ja tulikin kierreltyä puistoissa suunniteltua enemmän. Koska voin 😀 Ei ollut kiire mihinkään. Palermossa on iso puistoalue, jossa paikalliset viettävät aikaa viikonloppuisin. Käpyttelin näissä murto-osassa ja pääosin niiden läpi. Plaza Holanda, Parque 3 de Febrero, Plaza Almirante Gonzáles Fernández. Japanilainen puutarha oli maksullinen, joten säästin sen paremmalle ajalle.

Recoleta on vaurasta aluetta, jossa sijaitsee myös paljon suurlähetystöjä. Tämä oli toinen vaihtoehto asuinalueekseni, mutta täytyy sanoa, että Palermo vaikuttaa eläväisemmältä ja passelimmalta. Edelleen siis tyytyväinen kämppävalintaani. Molemmat alueet ovat kuitenkin todella vehreitä ja viihtyisiä. Puistoja tulee vastaan koko ajan, isompia ja pienempiä. Joissain puistoissa innostus on huipussaan, koska nurmialueet ovat täynnä kieltokylttejä siitä, ettei nurmikolle saa mennä. Paikalliset ovat myös tykänneet koristella liikenneympyröitä jäätävän massiivisilla patsailla. Eipähän huristella ympyröihin kuten Vaajakoskella, jossa oli ennen isoa taideteosta aina eri auto jumissa keskellä ympyrää, koska motarinopeuksista ei osattu hiljentää riittävän ajoissa.

Palermon puistoista

Recoleta

Recoletan hautausmaa oli u-pe-a! Vaikka Buenos Aires on hakenut vaikutteita Pariisista, Père Lachaise kalpenee tämän miniatyyrikaupungin rinnalla. Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka. Ainakin näin tammikuussa siellä oli myös melko vähän turisteja. Eva Péronin hauta oli yllättävän hankala löytää, luotin ehkä liikaa siihen, että ”tuolla suunnalla, kyllä sen luona on bongattava lauma ihmisiä”. Ei ollut. Kuulin, kun joku kyseli hautaa ja lähdin seuraamaan tyyppiä, että löysin. Kannattaa ottaa vaikka valokuva aulassa olevasta kartasta, helpottanee etsintöjä.

Recoletan hienostoaluetta
Eva Péronin hauta oli etsimisen takana
Recoletan hautausmaa on kuin minikaupunki
Vaikea käsittää, että tämä on hautausmaa

Puhutko Spanglishia?

Näkemisestä innostuneena kävelin vielä takaisin eri reittiä. Mukava reilun 10km talsiminen lähitienoilla. Paluumatkalla poikkesin Clarolle hakemaan paikallista liittymää. Puhun auttavaa espanjaa ja myyjä auttavaa englantia, hyvin toimi. Paitsi että olisin tarvinnut passin liittymää varten. Kopio ei kelvannut. En saanut liittymää, mutta silti hyvää palvelua. Aiemmin Sube -kortin ostamisessa ei myöskään ollut mitään ongelmia, vaikkei yhteistä kieltä koko aikaa ollutkaan. Espanjan taidosta on kuitenkin apua, vaikkei sitä sujuvasti puhuisikaan. Ihana ero Ranskaan (jossa olin ensimmäisen pidemmän ulkomaan pätkän) on se, että ihmiset ovat ystävällisiä ja kärsivällisiä, asiat hoidetaan, vaikka sitten spanglishilla. Myös muutoin tapaamieni paikallisten kanssa on puhuttu sekaisin englantia ja espanjaa. Paikalliset haluavat oppia englantia ja itse haluan oppia espanjaa. Toimii! Todella tervetullut olo.

Argentiina · Buenos Aires

Saapuminen Buenos Airesiin – infopläjäys

Tätä on odotettu, toivottu ja suunniteltu. Pidempää matkaa Etelä-Amerikkaan. Pitkällisen haaveilun ja suunnittelun voimin, olen täällä! Ja muutaman karmivan laskeutumisen jälkeen, voisin vielä lisätä, mutta olen päättänyt unohtaa nämä kuolemanpelkoa sisältävät rynkkylaskeutumiset. 28 tuntia matkustusta ei jälkikäteen muutoinkaan tunnu paljolta.

Ensimmäisen postauksen luonne lienee kuivan infomatiivinen, mutta koska asiat ovat vielä muistissa, haluan ynnätä vinkit blogiin heti.

Taloja, taloja, taloja. Kauan ennen Ezeizan kenttää.

Miten tänne pääsee? Moniakin reittejä, mutta itse pähkin, ottaisinko Norwegianin pomppulennot Lontoon Gatwickin kautta vai Vuelingin pomppulennot Madridin kautta. Päädyin Norskiin, koska sen sai otettua samalle lipulle. Toinen lento olisi pitänyt ostaa kahdessa erässä (taisi olla kaksi eri lentoyhtiötä) ja matkalaukku olisi tullut checkata Madridissa uudestaan jatkolennolle. Lentohinta olisi ollut edullinen pelkällä käsimatkatavaralla, mutta koska 4kk reissua en sillä pärjää, maksoin enemmän, että saan laukut messiin. Suhteellisen pessimistisenä matkailijana maksoin lisäksi 20e konkurssivakuutusmaksun lennoille, koska paluu on vasta 4kk päästä 😀

Lowfare lipulla ei päässyt valitsemaan istuinpaikkaansa, mutta Norski oli onneksi pitänyt huolta ja varannut molemmille lennoille ikkunapaikat ihkaomalta penkkiriviltä. Sainpahan rauhassa panikoida laskeutumisia ja Atlantin ylittävällä lennolla myös nukkua makuultaan. Eikä takana ollut edes penkkiriviä enää.

Olin jopa hieman hämmentynyt, että matkalaukku löytyi matkatavarahihnalta Buenos Airesissa. Olin pakannut käsimatkatavaroihin ensimmäisten päivien vaatetarpeet, koska olin kohtuuvarma, että laukku jää Lontooseen. Jotenkin übersuomalainen olo, varautua kaikkein pahimpiin skenaarioihin 😀

Ensikosketus Argentiinaan on ollut positiivinen. Airbnb:n host on ollut juuri niin hyvä kuin mitä arvostelut hänestä kertoivat. Hän opasti jo etukäteen mm. parhaan taksin hommaamisessa kentältä ja olisi ollut valmis tilaamaan sen etukäteenkin. Kaikki oli järjestetty hyvin ja minua oltiin jo vastassa asunnolla. Ja asunto on niiin hyvä! Me gusta! Tuo Constanzan (host) tarjoama taksivinkki oli muuten hyvä: matkatavaroiden noudon jälkeen tullaan ovista tilaan, missä on paljon autonvuokraus- ja taksikojuja. Älä ota taksia vielä tästä, vaan kulje vielä tilan läpi seuraavista ovista ulos. Täältä löytyy iso koju kyltillä Taxi Ezeiza. Taksi maksetaan tässä ja itse sain kyydin saman tien. Hinta on alhaisempi kuin aiempien kojujen.

Kämppä! Aaaaahhhh, tuo partsi ja vihreys!
Ensiateria lennon jälkeen. Partsilla totta kai 😀

Jetlag painaa vielä, mutta pientä tutustumiskierrosta on tullut jo tehtyä. Seuraavassa postauksessa mm. Recoletan hautausmaasta, joka on kuin minicity.

Hintoja:

Lennot Norwegian 14.1.-28.4.2020 804e (sis. 2 x 20kg laukut ruumaan, 10kg käsimatkatavaran ja konkurssivakuutuksen). Halvimmillaan lentoja saa n. 600 euroon pelkällä käsimatkatavaralla. Riippuu toki matkustusajankohdasta ja kuinka ajoissa varauksen tekee.

Majoitus Lovely Studio – Palermo Hollywood 2, Airbnb:n kautta 552e/kk. Pitkäaikasena majoittujana sain alennusta 33%, eli lähes 1000e. Halvempiakin majoituksia löytyy, mutta varasin melko myöhään ja toli tietyt kriteerit, kuten turvallinen sijainti, wi-fi, ilmastointi, parveke ja pyykinpesumahdollisuus. Bonuksena rakennuksesta löytyy myös uima-allas ja pieni kuntosali. Seuraava ovi rakennuksesta on Carrefour Express, joten kauppaankin pääsee lähestulkoon hissillä.

Viisumi 150e. Vaaditaan ainoastaan yli 3kk:n oleskelua varten. Viisumi tulee noutaa paikan päältä Argentiinan suurlähetystöstä Helsingistä.