Melkoista koulusutinaa ollut viikon ajan. Yliopistolle kulkee n. 50minuuttia, koulua on 8-17. Hirveästi ei ole jaksanut muuta koulupäivien jälkeen. Tällä viikolla oli ensimmäinen espanjan testi ja ensi viikolla tulee olemaan suullinen tentti sekä Global Marketing & Sales -kurssin tentti. Lisäksi jälkimmäisellä kurssilla tehdään ryhmätyö. Mutta ensi viikon jälkeen tahti rauhottuu.
Koska nyt ei ole ennättänyt käydä missään kovin ihmeellisissä paikoissa, päätin tehdä tähän väliin ruokapostauksen. Mitä on tullut syötyä ja mihin hintaan?
Isoja annoksia edullisesti
Tällä hetkellä Argentiinan hintataso on suomalaiselle todella edullinen. Empanadat ovat nopea ja edullinen välipala, mitä on tarjolla lähes kaikkialla. Ensikosketus näihin oli…juustoinen. Maku hyvä, mutta kaksi juustoempanadaa meinasi olla vähän liikaa. Kun empanadan leikkasi, alkoi sieltä oikein vyöryä juustoa. Kaksi empanadaa ja lasi viiniä Recoletan hautausmaan lähellä kustansi n. 3,5e.

Ensimmäisen koulumiitingin jälkeen etsittiin paikkaa, jossa käydä parilla. Tuli kuitenkin nälkä etsiessä ja tilattiin samalla safkaa. Tulinen tortilla ja salaatti, om-nom! Ruoan hinta ei jäänyt mieleen, mutta viinilasillisen sai sadalla pesolla, eli n. 1,5 eurolla. Hyvässä seurassa näitä meni muutama 😀 Tarjoilija oli kotoisin Venezuelasta ja kävi välillä juttelemassa pitkät tovit espanjaksi. Lähinnä Emilia, joka puhuu sujuvaa espanjaa, osasi vastailla.

Puolikkaan koulupäivän jälkeen, ennen kuin koulu oli vielä kunnolla alkanut, haluttiin kartoittaa koulun lähin ravintolatarjonta. Lähistöltä löytyi kohtuu paljon ravintoloita, jotka tarjoavat ”menu ejecutivoa”. Menu on edullinen tapa syödä ja se sisältää myös juoman. Tällä erää menulla näkyvä file olikin kalafile. Mutta ei se mitään, hyvää sekin oli 😀 Ravintola oli melko tyhjä vielä siinä kohtaa kun mentiin sisään ja tilattiin, mutta vilkastui sitten niin, että laskua joutui odottamaan lähes puoli tuntia. Tästä viisastuneena tilattiin koulun lounastauolla toisessa ravintolassa lasku jo heti kun ruoat tuotiin pöytään.

Yliopistolta löytyi melkoisessa piilossa oleva kioski, josta voi ostaa ruokaa jo ennen oikean ruokalan remontin valmistumista. Annokset täällä ovat isoja ja hyviä. Itse olen vetänyt caesar salaattia, jolla pärjää melkein päivän loppuun saakka. Hintaa salaatille jää n. 3 euroa ja se on sisältänyt myös juoman. Saatavilla on myös tortilloja ja piiraita. Yhtä päivää lukuunottamatta ollaankin syöty koululla, lähinnä rajallisen ajan vuoksi.
Viime perjantaina ennen espanjan tenttiä syötiin yliopiston viereisessä Bonnie & Clyde -ravintolassa, mutta tunti ei meinannut riittää, koska myös toinen ryhmä opiskelijoita oli siellä syömässä samaan aikaan ja ennätti tilata ennen meitä. Tilasin täälläkin salaatin ja annos oli jälleen jättimäinen. Moni onkin sanonut annosten olevan aina niin valtavia, ettei niistä jaksa syödä kuin puolet. Salaatti ja juoma maksoivat n. 5.50e.

Jamkin tarjoamalla illallisella Puerto Maderossa syötiin menu. Alkupalaksi otin parmankinkkua mozzarellamaisella juustolla. Superhyvää! Pääruoaksi halusin maistaa pihviä, koska niistähän Argentiina on tunnettu. Pihvi oli valtava kimpale, ei siitä jaksanut syödä kuin puolet. Maku ei vakuuttanut, täytyy käydä testaamassa muissa paikoissa. Ja otinkin bife de lomon, se ei ilmeisesti muutenkaan ole maukkain valinta. Paikalliset ovat onneksi luvanneet viedä meidät syömään huippuhyvään pihvipaikkaan jossain kohtaa.



Eilen tuli syötyä kunnon rasvamättö samalla kun suunniteltiin tulevia reissuja Palermossa. Emilian teki mieli juustoa, joten tilattiin sellaista. Pihvin verran 😀 Ja lisukkeeksi otin vielä ranskalaiset perunat. Uhhuh! Mutta hyvää juustoa! Tämä ravintolakerta maksoikin vähän enemmän, vähän alle 15e. Se sisälsi siis juuston, joka itsessään oli n.4e, ranut ja puolikkaan viinipullon. Pihvejä olisi ollut tarjolla, mutta Emilia varoitti juuston olevan niin massiivinen, että pihvi saattaa jäädä syömättä. Ja oikeassa oli, ranuistakin söin vajaan puolet. Pihvien hinnat olivat n. 10-15 euron välillä.

On tullut tehtyä paljon ruokaa kämpillä, ulkona on tullut syötyä vain muutaman kerran kun on ollut seuraa. Ja tietysti koululla/lähistöllä tulee nyt parin viikon ajan syötyä joka päivä. Itse olen kokkaillut melkoisen köyhää ruokaa. Lihaa en ole käyttänyt lainkaan, koska sitä ei ole lähikaupoissa. Vertailun vuoksi alla kuvia omista kokkailuista. Oikeat ravintoaineet saan siis lähinnä ulkona syödessä 😀

Koska kidneypapuja on ollut yllättävän vaikea löytää, olin onnellinen, kun osuin lähikinukkikauppaan oikeaan aikaan. Oven edessä pörräsi jo jengiä, joten ajattelin sen olevan aukeamassa. Kauppa ilmeisesti viettää siestan, koska kello oli jo viiden jälkeen iltapäivästä ja ovet olivat kiinni. Minuutin päästä ovet avattiin. Pääsin kuin pääsinkin nyt papuostoksille! Samalla sain ostettua pesuaineita yms, mitä jäi aiemmin Cotoon, koska yritin silloin maksaa pankkikortilla ilman henkkareita.

Herkkuja
Viikonloppuisin eri puolilla Buenos Airesia on markkinoita. Kävelin viime sunnuntaina lähimmälle, Feria Hondurasille. Teki kovasti mieli tuoretta appelsiinimehua. Tarjoilija kuitenkin suositteli eräänlaista limonadia. Otin suosituksesta vaarin ja tätä juomaa tulikin kannullinen! Hinta oli vain 3 euroa. Juomassa oli ainakin sitruunaa, minttua ja sokeria ja sen päällä oli vaahtoa. Juoman sisältö vähän mysteeriksi, koska en löytänyt sitä menusta. Mutta se oli juuri niin raikasta ja hyvää kuin mitä tarjoilija mainosti. Täytynee käydä juomassa tuota vielä porukalla, yksinään ei jaksa juoda kuin pari lasillista.

Global Marketing & Sales -kurssilla käydään paljon läpi Argentiinan kulttuuria. Luennoitsija kysyi, haluttaisiinko maistaa mateta. Mate on Argentiinassa erittäin suosittua ja sitä löytyy pussitolkulla kaupoista. Varsinaisesti mate on astia/kuppi, jossa valmistetaan ja josta juoma juodaan. Juoma puolestaan valmistetaan lehtirouheesta, yerbasta (tai yerba matesta). Halusin ehdottomasti testata, koska olin lukenut, että juoma nautitaan yleensä seurassa. Saatiin hyvä oppitunti matesta.
Juoman valmistaminen on tarkkaa puuhaa. Yerbaa laitetaan mate täyteen. Tämän jälkeen päälle kaadetaan kuumaa vettä, mutta siten, että vain pillin (bombilla) ympärillä oleva yerba kastuu. Puolet yerbasta tulisi säilyttää kuivana. Juoman valmistaja nauttii juomaa ensimmäisenä. Tämän jälkeen mate lähtee kiertoon. Mate juodaan tyhjäksi ja ojennetaan takaisin valmistajalle. Hän tekee uuden juoman ja antaa sen seuraavalle. Pilliin ei saa koskea kuin suulla, sillä ei saa hämmentää, eikä mateen ole tarkoitus kurkistella, se on epäkohtelijasta juoman valmistajaa kohtaan. Kaikki juovat samasta matesta ja samalla pillillä, eli ei passaa pöpökammoiselle.

Koulussa tarjottiin ensimmäisenä päivänä snackseja, joiden mukana oli myös alfajoreseja. Alfajor on leivonnaisen ja keksin välimalli, joka on kasattu vähän kuin sandwich. Ensimmäinen alfajor suli laukkuun, kun en syönyt sitä heti. Mutta muutama on tullut maisteltua. Milkan valmistama oli keksimäinen ja ei niin hyvä. Dulce de leche tummalla suklaalla on tähän mennessä suosikki.

Suomesta olen toistaiseksi kaipaillut vain BisBis -lakuja 😀 Niitä on vielä pari jäljellä pahimpaan himoon. Paljon on kaikkea maisteltavaa jäljellä täällä. Pihvien lisäksi myös pizzoja on kehuttu. Luin muutaman jutun, jossa Argentiinaa mainostettiin kulinaristisena matkakohteena. Täytyy siis tutustua makuihin lisää!






















