Chile · Etelä-Amerikka · Info · Santiago

Turvallisuus Santiago de Chilessä?

Matka Valparaísosta Santiagoon on vain n. 1.5h. Itse sain kyydin pariskunnalta, joihin tutustuin Valpassa. Mies, Tony, oli Uber -kuljettaja (tämä selvisi minulle vasta lähtöpäivänä) ja pariskunta halusi ehdottomasti varmistaa, että pääsen turvallisesti perille Santiagoon. Matkan voi toki taittaa myös bussilla.

Molemmat lähtivät mukaan kuljettamaan minua.  Lähtö venyi yli klo 21. Ajoimme läpi maastopalojen savusumun ja paloautoja näkyi useita. He tulivat vielä varmistamaan, että saan varmasti avaimet majapaikkaan niin myöhään illasta ❤️

Kuvan laatu kehno, mutta oli ihana nähdä vuorimaisemat Santiagoa lähestyttäessä.

En kuitenkaan kannusta luottamaan kaikkiin vastaavalla tavalla, miten itse luotin tähän pariskuntaan. Hekin varoittivat useaan otteeseen ”pahoista ihmisistä” Chilessä ja pyysivät kulkemaan varuillaan etenkin Santiagossa. Lili muistutti tästä useampaankin otteeseen.

Nähtävää

Valparaíson ja Santiagon väliin osuu viinialue Casablanca, josta on myös oma postauksensa. Emme yrityksistä huolimatta saaneet viimehetken kierrosta viinitilalla, joten ajoimme pätkän suoraan pysähtymättä.

Santiago sijaitsee kauniissa vuoristomaisemissa, joista pystyy nauttimaan myös usean majoituspaikan ikkunasta/parvekkeelta. Mikäli oma majoituspaikka ei tarjoa näköalaa, mutta se kiinnostaa, on Sky Costanera hyvä vaihtoehto maisemanongailuun. Sisäänpääsy on kallis, joten kannattaa maksimoida siellä vietetty aika esim. menemällä valoisalla ylös ja odottamalla illan hämärtymistä siellä. Yllättäen drinksu korkeuksissa ei ole suomalaisittain äärettömän kallis. Luonnollisesti näköalojen ihailuun kannattaa valita mahdollisimman selkeä päivä, pelkästään helleutu saattaa peittää vuoristonäkymää. Ja mikäli haluaa nähdä lumihuippuvuoria, ei Chilen kesäaika ole siihen optimaalinen, sillä vuoret ovat silloin lumettomat. Chilen kesä ajoittuu Suomen talviaikaan.

Näkymiä Sky Costanerasta.

Mikäli ei halua maksaa Sky Costaneran näkymistä tarjoaa niitä mm. Hotel W:n kattoterassi El Golfin alueella (melko lähellä Sky Costaneraa). Myös monissa kerrostaloissa on oma  kattoterassi, itse kävin nauttimassa asuintaloni näköaloista.

Kattoterassimaisemat.

Omalta parvekkeelta oli myös hienot maisemat suuntaan jos toiseenkin.

Koska ilma ei ollut täysin kirkas, en kokeillut funikulaaria Parque Metropolitano de Santiagoon.

Okei, jokimaisemia ei voi kehua, aivan kauheeta kuravettä, eikä joen pinta edes kuulemma nouse juuri koskaan tämän korkeammalle.

Turvallisuus

Chileläiset varoittelivat todella paljon Santiagosta. Oli vaikea tulkita, onko Santiago todella niin vaarallinen, vai halusivatko he vain muistuttaa turistia olemaan valppaana.

Valparaíson pariskunta varoitteli useaan otteeseen Santiagon vaaroista ja asunnon vuokraaja kertoi majapaikan sijaitsevan turvallisella alueella, mutta sanoi, että mikäli haluan käydä keskustassa, kannattaa se tehdä opastetulla kierroksella eikä yksin.

Majoituin Barrio Italian alueella ja se tuntui turvalliselta. Koska olin Santiagossa vain pari päivää, en kokenut edes tarvetta käydä keskustassa. Tutustuin Barrio Italiaan ja vierailin myös El Golfin alueella. Näistä kahdesta Barrio Italia tuntui enemmän omalta, sillä El Golf vaikutti fiinimmältä alueelta. Miehet kulkivat kauluspaita päällä ja myös hintataso nousi.

Chileläiset ovat ehkäpä maailman mukavinta kansaa (ei silti tarkoita, että kaikkiin voi luottaa). Neuvoja ja apua sai kaikkialta ja kaikki pitivät siitä, että yritti puhua espanjaa. Välillä kieleksi tarjottiin englantia, mutta kun sanoin haluavani harjoitella, he jaksoivat upeasti palvella yhtä ystävällisesti. Chile jäi mieleen nimenomaan ihmisten ystävällisyydestä.

Kesällä Chilessä on isot maastopaloriskit ja näiden kanssa sain itsekin elää. Ostin Argentiinasta hankkimaani Claron SIM-korttiin Chilen lisäpaketin (Personalilla se sisältyy hintaan) ja tämä oli onni, koska sain välittömästi samat informaatiot mitä paikallisetkin. Suomen ulkoministeriöltä sain tiedon viestillä vasta seuraavana päivänä.

Ravintolat

Santiagossa tuli syötyä ainoastaan ulkona, vaikka asunnossa oli keittiö. Suosikkipaikkani löytyi heti asunnolta oikealla sijaitsevalta ravintola-alueelta.  Alue sijoittuu kadulle Madre Victoria Larocque ja se on ainoastaan jalankulkijoille.

Rauhallinen ravintolakatu, josta löytyi ruokaa joka makuun italialaisesta perulaiseen.

Oma valintani oli Dulce Pimienta ja perulainen herkku lomo saltado. Voin suositella!

Lähempänä Barrio Italian keskustaa ravintolatarjonta muuttuu. Kuvassa Chuelco bar, joka oli aivan täynnä ensimmäistä kertaa ohi kävellessä.

Myös Bar & Vuelvo oli täynnä, vaikka sainkin kuvasta ihmisettömän. Täällä käväisin empanadalla. Todella hyvä palvelu!

Ja pisco souria nauttiessa sai pelailla mukana saapuneella miniflipperillä 😄

El Golfin alueella maisemat muuttuivat rikkaammiksi.

Hintatietoja & vinkkejä

Lennot: 213e/hlö Supersaverin kautta. Menomatka Aerolineas Argentinasin koneella ja paluu Latamilla. AA:n kone oli parempi muhkeine nahkapenkkeineen ja lennolle sai valita vielä paikankin ilmaiseksi. Myös käsimatkatavarat sisältyivät lipun hintaan. Latamin lento myöhästyi 1.5h teknisen vian vuoksi ja kone vaihtui kokonaan toiseen. Paikkaa ei saanut valita ilmaiseksi eikä lippu sisältänyt kuin pienen laukun, joka mahtui istuimen alle. Lisäkäsimatkatavara oli kallis, n. 50e. Tämä hinta tuli siis vielä 213e lentolipun lisäksi.

Majoitus: Majoitukset Chilessä voi maksaa joko Chilen pesoissa tai USD. Jos maksaa dollareilla, ei tarvitse maksaa veroja (19%). Käytännössä dollareilla maksaminen vaikutti kuitenkin olevan aikalailla saman hintaista kuin pesot + verot. Mikäli tarvitsee vaihtaa valuuttaa, löytyy Avenida Pedro de Valdivialta useita rahanvaihtopisteitä (gambio). Kannattaa vertailla kursseja, ne eivät ole samat eri paikoissa.

Maksaminen: Argentiinan jälkeen vaati totuttelua, että Chilessä kaikki tarjosivat ensisijaisesti korttimaksua. Käteistä ei siis juurikaan tarvitse muuta kuin takseihin ja metroon. Olin ennättänyt tarkoituksella hävittää pääosan käteisestä, joten yllätyin, kun metrokorttia ei saanut ostettua eikä ladattua kortilla, vaikka se kävi kaikkialla muualla.

Kulkeminen: Vuokranantaja suositteli ottamaan lentokentältä kyydin Dalfosilta tai Transvipiltä. Itse en näitä käyttänyt, koska suuntasin ensiksi Valparaísoon. Lentokentän suuntaan otin Uberin, koska pystyin maksamaan sen kortilla. Lisäksi paikalliset pitivät sitä myös turvallisempana vaihtoehtona kuin taksia.

Argentiina · El Calafate · Info

Patagonia – Ällistyttävä Perito Moreno

Tren del Fin del Mundon (Ushuaia) jälkeen käytiin syömässä ja alettiin tehdä siirtymää El Calafateen. Tänne oli varattu aikaa su-ti, eli ainoa mahdollinen päivä Perito Morenon jäätikölle oli maanantaina. Kaikki ennusteet näyttivät sadetta. Lupausten mukaan sitä oli viisi tippaa, jonka jälkeen rauhoittuisi kolmeen tippaan.

Sunnuntaina laskeuduttaessa sateesta ei ollut vielä tietoakaan. Maisemat olivat taas hienoja, joskin hyvin erilaisia. Vähän aavikkomaista, mutta vuoria ja järvi. Tuuli aivan valtavasti. Oltiin tartuttu Airbnb -majoittajan tarjoukseen valmiista kyydistä. Ensimmäistä kertaa minua oltiin kentällä vastassa kyltin kanssa. Olipa helppoa! Kenttä ei tosin ole iso, joten kovin vaikeaa taksin saaminenkaan ei olisi ollut. Kämppä oli siisti, mutta mietin karua hiekkatietä körötellessä, mihin korpeen ollaan menossa. Käytännössä se ei ollut kuin 10 minuutin kävelymatkan päässä keskustasta. Kämpän valinta oli tehty sen mukaan, että se oli lähellä bussiasemaa. Ja näin olikin. Mutta ei sitten lopulta otettu bussia mihinkään, että siinä se hyöty sitten 😀

Laskeutumista El Calafateen.

Oltiin melko väsyjä, käytiin keskustassa syömässä ja paluumatkalla kaupassa. Seuraavaa aamua varten käytiin kyselemässä busseja Perito Morenolle. Päädyttiin kuitenkin majoittajan tarjoukseen kyydistä, koska keliennuste oli todella huono. Mietittiin, että jos kastutaan heti alussa, jäädytään ennen bussin paluulähtöä. Kyyti oli taas niin helppo! Meidät haettiin kämpiltä ja käytettiin hakemassa rahaa. Huono puoli oli, että kyyti maksoi enemmän ja koska oli pyhä, en saanut enää käteistä ulos Western Unionilta (tätähän yritin jo edellisenä päivänä Ushuaiassa). No, automaatista sai, mutta se maksoi 635 pesoa extraa, enkä ole tohtinut katsoa, mitä muita veloituksia meni 😀 Käteistä oli saatava ja sitä sain. Elämä taas helpotti.

El Calafatesta on noin 70km Perito Morenolle. Välissä pysähdeltiin ottamaan valokuvia ja loppumatka oli mutkikasta ja hitaampaa. Meillä meni varmaan reilu tunti päästä perille. Kun matkaa oli vielä jonkin verran jäljellä, näkyi jäätikkö jo. Vahingossa päästin hämmästyksen äänen, oli se kaunis! Kaiken lisäksi sillä hetkellä näkyi sateenkaari, jonka toinen pää laskeutui juurikin jäätikön ylle. Wau!

Aarre sateenkaaren päässä!

Ja entäs, kun päästiin perille? Sateesta ei ollut tietoakaan ja jäätikkö oli aivan mieletön! Odotettiin hienoa, mutta näkymä ylitti odotukset. Niin sitä suomalainenkin vaan innostuu jäästä.

Hostimme epäili, että tuulen vuoksi tuskin tulisi edes satamaan. Ja oikeassa oli. Saatiin koko nelisen tuntia nauttia maisemista kastumatta ja pääosa vielä auringonpaisteessa. Ainoastaan tuuli oli todella kova.

Aika alkuvaiheessa jäätiin odottelemaan, josko jäätiköstä irtoaisi isompi lohkare. Ehkä noin puolen tunnin jälkeen näin kävi. Ja isoja lohkareita nähtiin murtuvan tämän jälkeen vielä kolme matkan eri vaiheissa.

Perito Moreno on maailman ainoa kasvava jäätikkö.

Mitä kannattaa huomioida?

Jokainen varmaan haluaa vierailla jäätiköllä parhaalla mahdollisella kelillä. Tällöin El Calafateen kannattaa varata muutama päivä aikaa, jotta voi valita päivän parhaimman sääennusteen mukaan. Säätilaa kannattanee kuitenkin kysellä ensisijaisesti paikallisilta, koska me taidettiin tarkistaa 4 eri sääsivustoa ja ne kaikki olivat väärässä. Joskin meidän eduksi. Sään epävarmuuden vuoksi kannattaa varata mukaan vähän kaikkea, ainakin jotain sateen- ja tuulenkestävää.

Meitä hämäsi suunnattomasti kävelyreittien aika-arviot. Paluumatkan aika-arvio oli kartalla 90min, mutta meillä meni matkan taittamiseen ehkä puolisen tuntia. Vaikka pysähdeltiin vielä ottamaan kuvia. Jos otat bussin, tämä on hyvä huomioida. Lisäksi 1.5h kävelyaika-arvio saattaa aiheuttaa sen, ettei koe jaksavansa lähteä jollekin kierrokselle. Todellisuudessa matkaan ei kuitenkaan menisi näin kauaa.

Aikaa täällä saa kulumaan haluamansa verran. Hostimme arveli, että meillä menee n. 3.5h kahvilakäynnin kera. Ja meillä meni noin nelisen tuntia. Ensimmäinen 30min odoteltiin rauhassa jäälohkareen irtoamista. Jäätikön voi nähdä myös huomattavasti lyhyemmässä ajassa, jos niin haluaa. Tulee vain mennä ylemmälle katselualueelle, johon menee alemmalta alueelta busseja vähän väliä. Tämän jälkeen laskeutuu kävelysiltoja pitkin hieman alemmas ja jäätikkönäkymä avautuu nenän eteen.

Paikan päältä löytyy pari kahvilaa ja isot wc-tilat.

Kun varaat matkaa, kannattaa varmistaa, ettei varaile mitään Perito Morenon kaupunkiin, joka on ihan eri paikassa kuin El Calafate ja Perito Morenon jäätikkö.

Lentoaika El Calafate – Buenos Aires n. 3h.

Hintatietoja

Majoitus: Airbnb 70e/2 yötä/2hlöä. Cauquen departamento para dos personas.

Meno-paluu Perito Morenolle: Bussi 1200 pesoa/hlö -> matkan hinta ja aika riippuen yrityksestä. Itse otimme majoittaja Marisan tarjoaman taksikyydin (hän ja hänen miehensä kuskasivat), joka maksoi 4000 pesoa kahdelta hengeltä.

Sisäänpääsy Perito Morenolle: 800 pesoa. Itse maksoimme 80 pesoa, koska meillä oli UADE:n yliopiston todistus, että olemme opiskelijoita siellä (Argentiinassa). Opiskelijatodistuksessa oli passin numero, joten passin tuli olla myös mukana.

Argentiina · Buenos Aires · Info

Opinnot UADE:ssa alkavat – ranskalaisilla, vai ilman…? Ilman, kiitos!

UADE:n sisäpihalta

Koulu alkoi maanantaina. Jamkin ryhmään kuuluvat (kuten minä) olivat saaneet kulkuluvan jo perjantain orientaatiossa, joten meidän ei tarvinnut saapua koululle samaan aikaan (7.15) muiden kanssa. Otin kuitenkin menoon varoaikaa edellisen matkan perusteella ja olin siellä jo samaan aikaan kuin muutkin. Aamulla metrot eivät ole yhtä täynnä, ainakaan näin loma-aikana, ja sattumoisin ne saapuivat samantien kun pääsin laiturille. Viimeksi odotin metroa vaihtoasemalla 10-15min. Kuulinkin myöhemmin paikalliselta, että juurikin kyseinen linja E on hieman jokeri. Matka Arévalolta koululle kesti noin 50 minuuttia. 1km kävelyä Metro Carranzalle, metrolinjalla D Catedralille, jossa vaihto metrolinjaan E ja pois aivan UADE:n vieressä Independencialla. Matkaa koululle Arévalolta kuitenkin vain noin 9km.

Koululla minut ohjattiin samaan tilaan kuin perjantain orientaatiossa; -2krs bunkkeriin, jossa ei ole ikkunoita, eikä juuri ilmanvaihtoakaan. Tänään ovella pyörähti mies varmistamassa, onko ilmastointi ok. Pyydettiin vähän lisää. Ja tämän päivän siellä olikin helpompi hengittää.

UADE:en tarvitsee siis kulkukortin päästäkseen sisään. Ja ulos. Koska olemme eri ohjelmassa kuin muut vaihto-opiskelijat, koulu on vielä melko tyhjä opiskelijoista ja sitä remontoidaan. Paikallisilla on vielä kesäloma. 2.5 ensimmäistä viikkoa on intensiivistä. Opetusta on 8-17, ensimmäinen puolikas päivästä Global marketingia ja toinen espanjaa. Parin viikon jälkeen nämä kurssit päättyvät ja alkaa kevyempi lukujärjestys. Minulle se tarkoittaa, että käyn koulussa ma-ke klo 14-18. Muille ma-to 14-18.



Ilmeisesti paikallisten loma-aikaa hyödyntäen koulua remontoidaan tällä hetkellä. Meille esiteltiin mm. ravintola, joka oli ”hieman” vaiheessa. Ei mitään kalusteita ja kaiffarit suurinpiirtein valoivat vasta lattiaa. Harmi sinänsä, koska juuri tämän alun intensiiviosuuden aikana raflalle olisi ollut käyttöä. Espanjan tasokokeen ja kampuskierroksen jälkeen yritettiin kartoittaa lähiravintoloita, mutta seuraavana päivänä lähin rafla olikin suljettu. Haahuiltiin etsimässä Subway, jonka joku tiesi löytyvän kohtuu läheltä. Guacamole subi jalapeñosoossilla oli muuten aika bueno!

Espanjan tasokokeessa oli kirjallinen osio, kuullun ymmärtäminen ja haastattelu, jossa tuli myös näytellä tilanne puhelinkaupassa. Kuullun ymmärtäminen meni aika heikosti, ääni ei tahtonut kuulua, enkä ehtinyt lukea kysymyksiä etukäteen, koska tehtävä aloitettiin kesken testin. Suullisessa osiossa olin toisen suomalaisen kanssa ja hän puhuu sujuvaa espanjaa. Ilmeisesti tästä syystä meidän ei edes tarvinnut esittää puhelinkauppaosiota lainkaan. Minut laitettiin keskitason ryhmään ja kaveri edistyneiden ryhmään.

Ensimmäinen täysi koulupäivä oli yllättävän rankka. 4h samaa oppiainetta putkeen (yhdellä tauolla) ja jälkimmäinen puolikas päivästä on espanjaa. Ymmärrän yllättävän hyvin, lähes kaiken, mitä espanjan tunnilla puhutaan (opetus sillä siis täysin espanjaksi). Mutta niin paljon joutuu keskittymään, että viimeistään viimeinen tunti menee melko hukkaan väsymyksen vuoksi. Puhuminen tökkii kyllä pahasti, lausetta joutuu rakentelemaan jonkin aikaa. Ei muuta kuin suunta ylöspäin!

Eih, Ranska all over again

Toinen kurssi tämän kahden viikon aikana on Global Marketing and Sales. Tässä aloitettiin toisena päivänä ryhmätyöskentely. Täällä ranskalaiset taas loistivat. Itse menin toisen suomalaisen kanssa illallisella tapaamieni ranskisten ryhmään ja heidän + hollantilaisen kanssa homma toimii. Mutta yksi suomalainen päätyi ryhmään kahden ranskiksen kanssa, jotka eivät tehneet lainkaan yhteistyötä, vaan puhuivat vain keskenään ranskaa. En tiedä onko kyseessä samat ranukit, ketkä edistyneempien espanjan kurssilla puhuvat vain keskenään (juu, sitä ranskaa) ja kieltäytyivät maksamasta metromatkaa museolle. Tänään tehtiin siis parin viimeisen tunnin aikana matka Casa Rosadaan. Nämä ranukit eivät kuitenkaan ole suostuneet täällä käyttämään metroa, vaan he käyttävät ainoastaan taksia/überia. Heillä ”ei ole rahaa metroon”. Selvennyksen vuoksi, metrokortin hankkiminen kustantaa n. 1.30e ja yksi matka n. 0,30e. Ja kortin voi ottaa vaikka vain yksi henkilö, kunhan jokainen henkilö leimataan erikseen metroasemalla sisään. Lopulta opettajan oli pitänyt antaa kurssilla olevalle suomalaiselle 100 pesoa, jotta tämä lataisi omalle kortilleen kaikkien ranukkien matkan summan ja maksaisi sen. Oh, mi lord! Alkaa elävästi pukata Ranskan vaihdon aikaset asiat mieleen 😀

Päivän ”luokkaretkikohde” Casa Rosada
Casa Rosada

Ranskan vaihtoon viitaten, totta kai kokemuksia vertaa keskenään. Välissä on toki vuosia ja omaa henkistä kasvua, mutta miten tervetullut tänne sitä voikaan tuntea olevansa! Hei, mä asun täällä! Tänäänkin huomasin hymyileväni kävellessäni ja tsekkaillessani ympäristöä. Aaahhh, olen erittäin elossa juuri nyt!

Info · Mikä Matkakärpänen?

Kuka ja mikä Matkakärpänen?

Bloggari on työssäkäyvä reissunainen, jonka tienestit kuluvat pääosin elämyksiin eikä materiaan. Lähipiirin alettua kyselemään vinkkejä eri matkakohteisiin, päätin perustaa matkablogin vuonna 2014. Blogi on päiväkirjamainen, mutta sisältää matkojen hintatiedot sekä vinkkejä kulkemiseen ja visiitin arvoisiin paikkoihin.

Vanhasta blogiosoitteestani löytyy vielä tällä hetkellä enemmän kohteita ja tarinoita: http://matkakarpanen.blogspot.com/ , kaikki uudet postaukset teen osoitteeseen matkakarpanen.travel.blog

Keväällä 2020 luvassa on paljon juttuja Etelä-Amerikasta, varsinkin Argentiinasta. Stay tuned 🙂