Lissabon · Portugali

Lissabonin makuja

Portviini unohtui maistelulistalta, mutta kaikennäköistä muuta tuli maisteltua. Jonkin verran hyödynnettiin huoneiston keittiötä, loihdittiin muun muassa ateria Lissabonissa suositusta sardiinista. Myös köyhempiä pasta-annoksia tonnikalalla höystettynä tuli värkkäiltyä ja nautittua parvekkeella. Alkuun kuva omasta vaatimattomasta kokkauksesta, jonka jälkeen siirrytään ravintolatason suorituksiin.

Suolatuista sardiineista tehty sardiinipannu, home made.

Läheltä Pyhän Yrjänän linnaa löytyi perheomisteinen ravintola, jolta oli mukava katsella maisemia ja seurata sekä vanhan miehen mukulakivikadun rakentamista että kolmen koiran kanssa hengaillutta miestä, joka haki välissä itselleen espresson. Nautittavaa people watchingia. Ratikoita puksutteli myös ohi tasaiseen tahtiin. Tässä ravintolassa päätettiin maistaa sardiineja ensimmäistä kertaa.

Lähellä Pyhän Yrjänän linnaa olevassa perheomisteisessa ravintolassa testattiin sardiineja.

Matkalla Belémin tornille oli tarjolla kastanjoita. Näitä on tarjolla jo suoraan Cais do Sodrén juna-asemalle saapuessakin, mutta tässä kohtaa hetki oli oikea maistelulle. Niin paljon kuin muinoin Pariisissa ravatessakin näitä oli joka kadunkulmassa, vasta nyt tuli maistettua ensimmäistä kertaa. Maku jakoi mielipiteet, itse pidin. Aiemmasta ravintolasardiinista en niinkään.

Lämpimät kastanjat

TimeOut Market on vilkas kauppahalli, joka sattui sijaitsemaan suoraan majapaikkamme vieressä. Siellä tuli pyörittyä useampaan otteeseen ihmettelemässä. Eräs mereneläväravintola vaikutti olevan aina ääriään myöten täynnä, joten haluttiin ehdottomasti testata sen anti. Lautaselle valikoituivat jättikatkaravut sekä ruskearapu. Ruskearavun kaverina saapui vasara, josta riittikin hupia. Ravun kinttujen kuori tuli hakata vasaralla ja tarjoilija kävi välillä vitsailemassa, että älkää hajottako pöytää. Makuna tämä rapu ei ollut niin ihmeellinen, mutta otettiin kokemuksen kannalta.

Ruskearapu TimeOut Marketin Marisqueira Azul -ravintolassa.
Ja saman raflan jättikatkaravut, nom!

Alkureissusta käytiin testaamassa Tapas n Friends -ketjun tapaksia. Bruchetan ja ilmakuivatun kinkun lisäksi haluttiin maistaa turskaa, mikä on Lissabonissa suosittua. Ostettiin kalapuikkomaiset pallerot. Ei olleet huonoja, mutta tämä jäi ainoaksi turskatestiksi reissulla.

Turskapallerot

Matkalla Cemitério do Alto de São Joãoon nälkä yllätti. Jostain syystä Arroiosin aseman lähettyviltä ei tahtonut löytyä ravintolaa, ainakaan avoinna olevaa. Sattumoisin päädyttiin kävelemään pienen puiston ohi ja huomasimme siellä kioskin, jolla oli jonoa. Ajateltiin, että varmaan jotain syötävää sieltä saisi, naposteltavaa ainakin. Kioski osoittautuikin burgerimestaksi. Todettiin, että täällä on paljon paikallisia ja koko ajan jonoa, joten ei voi olla huono. Eikä ollut! Klubileipä ja hamppari molemmat todella hyviä. Varsinkin hampurilaisen sinappi on jäänyt mieleen superhyvänä 😀 Täällä oli tarjolla niinkin villiä kuin tummalla sämpylällä varusteltu wasabiburgeri. Jos palaan Lissaboniin, aion palata myös syömään vielä tämän mestan burgerin.

Tässä puistoraflassa syötiin yksi reissun parhaista aterioista. Quiosque Jardim Constantino (R. José Estêvão). Koko ajan oli jonoa.
Ei näytä ihmeelliseltä, mutta oli taivaallista!

Ylipäänsä ruoka Portugalissa oli edullista, osti sitä sitten kaupasta tai ravintolasta. Esimerkkinä rapuateria (ruskearapu, jättikatkaravut, pullo viiniä, vettä ja olutta) maksoi 67e. Viinivalikoima oli luonnollisesti hyvä. Valkoviineistä ehdottomaksi suosikiksi nousi 1,39e hintainen hapokas vinho verde löytö. Kalliimpiakin tuli testattua, mutta tämä oli paras. Tietenkään sitä ei saa Suomesta ja kuvankin nimineen olen näemmä hukannut, joten en pysty antamaan parempia suosituksia…

Cascais (n. 40min junalla Lissabonista) on mainittu monesti paikaksi, missä on parhaimmat mereneläväravintolat. Nähtiinkin eräs oikein potentiaalinen, mutta valitettavasti ei siinä kohtaa ollut nälkä, joten jäi testaamatta. Ehkäpä ensi kerralla…

Cascaisin mereneläväraflan tarjontaa.
Lissabon · Portugali

Lissabonin lumoissa

Marraskuinen Lissabon? Kyllä kiitos!

Ennen reissua mietitytti moni asia. Itse asiassa, tämän vuoden puolella ei vielä koronan vuoksi ollut edes tarkoitus matkustaa, mutta missatut 99e/vko matkapaketit Kreetalle herättivät Matkakärpäsen matkakuumeen. Lisäksi marraskuinen pakkopako aurinkoon jyskytti mielessä. Mihin? Uskaltaako? Perutaanko matka, iskeekö korona?

No. Kaikki oli mahdollista, mutta matkaan piti päästä. Lissaboniin löytyi passelit lennot ja toiveissa oli nähdä vähän aurinkoakin. Uu-laa, mitä saatiinkaan! Marraskuu Lissabonissa oli täyttä aurinkoa ja +20 astetta. Täytti D-vitamiinitarpeet ja antoi hipiälle pronssisen sävyn. TimeOut Marketin tarjoilijan mukaan tänä vuonna korona vielä näkyi cityssä: nyt lähes tyhjä viereinen puisto on normaalisti täynnä väkeä.

Komeita näkymiä laskeutuessa.
Ja aamulla sai herätä tähän. Kirjaimellisesti aamun ensimmäinen näkymä.

Illalla asunnolle päästessä ei maisemista erottanut, mitä tuleman pitää. Aamulla herätessä, kun veti verhon sivuun, sai huokaista ihastuksesta. Meidät oli siirretty toiseen asuntoon, joten merinäköala tuli täytenä yllätyksenä. Asunto oli 100m2 apartment isolla parvekkeella ja kahdella makuuhuoneella. Hinta oli huokea todennäköisesti sekä ajankohdan että koronan vuoksi.

Näkymää partsilta, vasemmalla TimeOut Market ja etualalla puisto, jossa kuulemma normaalisti paljon väkeä.

Jo ensimmäisenä päivänä sai kaupungin huomata olevan juuri kuin kuvissa. Kapeita katuja, jyrkkiä mäkiä ja raitiovaunuja. Hyvin pittoreskiä. Päivittäin tuli vaellettua kymmenisen kilometriä pelkästään ihastellen rakennuksia ja näkymiä. Kaupungissa on suuria korkeuseroja, joten näköaloja kattojen ylle ja merelle pääsee katselemaan pienellä (?) vaivalla.

Kapeita kujia ja pitkiä rappusia.
Muraalit ovat upeita. Halutessaan päästä syvemmälle näiden saloihin, voi osallistua opastetulle turistikierrokselle.
Pyhän Yrjänän linnan läheisyydestä löytyi perheomisteinen ravintola mukavilla näköaloilla. Taustalla siintää meri.

Lissabonissa on helppo liikkua ratikoilla ja junilla lähitienoille. Itse tuli otettua juna Cascaisiin ja Sintraan, näistä on tulossa omat postauksensa. Ratikkaan hypättiin, kun haluttiin nähdä muun muassa 1500-luvulla rakennettu Belémin torni. Tornin läheisyydessä on muutakin nähtävää, kuten oma suosikkini Padrão dos Descobrimentos. Alueelta löytyy useita kärryjä, joista saa pientä syötävää ja juotavaa, joten olikin mukava ottaa juomat mukaan ja istahtaa meren ääreen seuraamaan purjeveneitä.

 Padrão dos Descobrimentos

Hintatietoja

Lennot: Finnair 145e + peruutusturva 20e. Liekö johtui koronasta, mutta lentoaikatauluja muutettiin. Lähtö Suomesta aikaistui lopulta jopa kahdella tunnilla. Finskille pisteet, että Lissabonista myöhässä lähtenyt lento ”hyvitettiin” meille lennon lopussa siten, että pääsimme business -luokkaan laskeutumisen ajaksi, jotta ehtisimme vielä junaan.

Majoitus: Lisbon Five Stars Apartments Building 8. 362e. Alunperin varattiin Lisbon Five Stars Apartments Bica, joka on korttelin päässä Building 8:sta. Bicalla ei ole merinäköalaa, joten saimme pienemmällä rahalla enemmän, kun meidät siirrettiin. Building 8 tarjoaa valtavan parvekkeen, lähes kaiken tarvittavan kokkaamiseen ja kaksi isoa makuuhuonetta. Spesiaalihuomiona hyvä suihku (ulkomailla usein saa kokea pettymyksiä suihkun suhteen 😉 )