Mikä kouluviikko takana! Esitelmiä, tenttejä, ryhmätöitä. Mutta siis takana, woohoo!

Viikonloppuna ennätti rentoutua ennen uutta kouluviikkoa. Jo perjantaina päästiin aiemmin espanjan tunneilta ja päätettiin juhlistaa rankan viikon päättymistä parilla drinksulla. Ihastuttiin Paloman kanssa matkan varrella löytyneisiin muraaleihin ja jäätiin kuvailemaan niitä. Törmättiin lopun porukan kanssa Palermo Sohossa, joka on vilkasta ravintola-aluetta. Oltiin kuitenkin niin väsyneitä yötämyöten opiskeluista, että ilta loppui pian klo 21 jälkeen.

San Telmo

Lauantaina pyörittiin San Telmon alueella, jossa muraali -teema jatkui. Vähän toista kuin Suomen Zägädägä was here -tyyppiset syhryt! Käveltiin Lonely Planetin suosittelema lyhyt kävelykierros ja löydettiin mestoja, jotka muutoin olisivat jääneet huomaamatta. Käveltiin siis osasta ihan pokalla ohikin ja jouduttiin palaamaan takaisinpäin.

Yksi San Telmon helposti ohitettavista kohteista on Mercado de San Telmo. Kuullostaa erikoiselta, koska kauppahallilla on kokoa. Oviaukko tänne on kuitenkin helposti ohitettavissa. Sisältä löytyy paljon syötävää, juotavaa ja osteltavaa. Jäätiin kauppahallin ensimmäiseen kahvilaan nauttimaan pientä apetta. Hauskaa oli, että jonkin ajan päästä meitä lähestyi naispuolinen työntekijä, joka kertoi englanniksi, että hänen pomonsa (omistaja) oli lähettänyt hänet kysymään, mistä olemme kotoisin. Kerroimme ja hän palasi sisälle kertomaan pomolleen. Hän kuitenkin palasi ja kyseli vielä lisää. Loppujen lopuksi myös pomo, vanhempi herrasmies, saapui itse paikalle ja alkoi tarinoimaan espanjaksi Suomesta ja Euroopasta. Nainen toimi tulkkina ja jotain saatiin itsekin höpistyä espanjaksi. Mies ei ollut käynyt Euroopassa, mutta tiesi paljon mm. Suomesta ja Italiasta. Luuli meidän olevan Irlannista, koska näki oranssit hiukseni. Hauska kohtaaminen! Ja taas täysin random.

Kahvilaa vastapäätä oli Dulce de leche -kauppa. Siellä oli tarjolla maistiaisia, muun muassa venyvää dulce de lecheä suoraan purkista sekä likööriversio shottilasista. Om-nommm!

Paloma oli käynyt alueella aiemmin ihastelemassa pientä kauppakeskusta, jossa oli sateenvarjoilla koristeltuja käytäviä. Pyörähdettiin tässä myös nyt, koska se osui matkan varrelle. Ihana paikka! Kauppakeskus on ehkä vähän väärä sana, täältä löytyi muutama putiikki.

Pasaje de la Defensa on ehkä helpommin löydettävissä vahingossakin, jos vain osaa nimen perusteella mennä sisään. Täältä löytyy kahviloita ja kauppoja muutamassa kerroksessa. Rakennus on kauniisti rapistunut.

San Telmon kierroksen jälkeen käveltiin vielä lyhyen matkan päässä olevaan Puerto Maderoon, jossa syötiin JAMK poppoolla illallista ensimmäisellä viikolla. Käveltiin Puente de la Mujer -sillan kautta ja pyörähdettiin matkan varrella museolaivalla. Luultiin, että 20 pesolla pääsee kannelle ihastelemaan maisemia, mutta laivasta olikin tehty iso museo, jossa oli vielä alakertakin. Muutamia ihmisiä kääntyi kannoillaan, kun katsoivat, että pääsymaksu on 20 dollaria. Kyse oli kuitenkin 20 pesosta, joka ei ole edes 50 senttiä. Laivassa olisi ollut katseltavaa vaikka kuinka. Sieltä löytyi muun muassa iso täytetty koira lasivitriinissä…hmm? Mutta pääosin kaikkea muuta kuin täytettyjä eläimiä.

Puerto Maderosta pääsee kätevästi Casa Rosadan ”takapihalle”, joten tässä kohtaa laitettiin päivä hetkellisesti pulkkaan ja otettiin metro himaan ennen illan uusia suomalaistreffejä Plazoleta Julio Cortázarilla, jonne edellinen ilta oltiin päätetty.

Perjantaille oli ensimmäistä kertaa koulutouhuja. JAMK järjesti n. 1,5h kestävän orientaation, jonka jälkeen osallistuttiin 3h kestävälle opastetulle kiertoajelulle kaikkien JAMKin kautta UADEen (yliopisto Buenos Airesissa) tulleille. Tähän porukkaan kuuluu kasa ranskalaisia, muutama suomalainen ja yksittäisiä muita kansallisuuksia. Kiertoajelu oli hyvä, pyörittiin bussilla eri naapurustoissa ja pysähdyttiin muutamissa kohteissa pariksikymmeneksi minuutiksi ulkoilemaan ja kuvailemaan.

La Boca

Yksi käydyistä asuinalueista oli La Boca, joka kiinnosti, mutta en välttämättä olisi iteksiäni sinne mennyt. Tästä asuinalueesta olen kuullut varoituksia useampaan otteeseen. Paikallinen Tomas mm. kertoi, ettei ole koskaan käynyt alueella, koska ei ole keksinyt yhtään syytä, miksi mennä sinne. Opaskin opasti kävelemään ainoastaan yhtä katua (Caminito), joka on oikeastaan vain yksi kortteli. Jos paikallisetkaan eivät mene tietylle alueelle turvallisuuden vuoksi, ei välttämättä tee mieli itsekään kokeilla onneaan.

Kiertoajelu ja ryhmässä liikkuminen oli turvallisen oloinen vaihtoehto käydä La Bocassa. Alueella oli paljon turisteja ja ravintoloita sekä värikkäitä taloja. Talot ovat kuulemma saaneet värikkäät ilmeensä siitä, että köyhällä alueella talot maalattiin laivojen ylijäämämaaleilla ja värinä käytettiin sitä, mitä kulloinkin sattui olemaan. Alue on yhä köyhä, josta syystä siellä esiintyy paljon rikollisuutta. Mikäli täällä haluaa käydä, visiitti kannattaa ajoittaa aikavälille 11-17, jolloin alueella on paljon turisteja ja oppaita. Kadulla partioi tällä aikavälillä myös poliiseja.

Recoletan ja keskustan nähtävyyksiä

Muita kierroksen kohteita olivat Recoleta ja Palermo, joissa olinkin ehtinyt jo jonkin verran edellisenä päivänä käpytellä, San Telmo ja keskusta. Kierroksen jälkeen olin edelleen sitä mieltä, että valitsin majoituksen oikealta alueelta.

Espanjaa siellä, espanjaa täällä

Kolmen tunnin kiertoajelun jälkeen oli vielä aikaa käydä hakemassa paikallinen puhelinliittymä. Olin tätä hommaamassa jo aiemmin, mutta passikopio ei riittänyt henkilöllisyyden todistamiseen. Tällä kertaa passi oli mukana ja liittymän hankkiminen sujui täysin espanjaksi. Jei, netti pelaa missä tahansa!

Poikettiin vielä kotimatkalla muutamalla ja päätettiin mennä Mundo Lingon järjestämään iltaan, vaikka väsytti. Perjantaisin ML järjestää tapaamisen korttelin päässä asunnolta, Trova -nimisessä baarissa. Tapahtumassa on helppo tavata myös paikallisia ja itse asiassa en muiden kanssa jutellutkaan. Argentiinalaiset tuntuvat tietävän Suomen yllättävän hyvin. Sekä sijainnin että mm. bändejä. Nightwish on tietysti kova sana, mutta he tuntevat myös bändejä, joista en ole koskaan kuullutkaan. Keskustelu eteni vielä pääosin englanniksi, mutta keskusteltiin espanjan kielestä ja opin muutamia uusia sanoja.

Ilta venähti ja seuraavana aamuna nukuinkin ”pitkään”. Aiemman 5.30 heräämisten jälkeen heräsin vasta ennen kasia. Jospa se rytmi tästä alkaa kääntymään.

Blogin päivityksessä on välillä ongelmia, koska netti ei ole riittävän vahva kuvien lataamiseen. Instassa Matkakärpänen -tilillä päivityksiä useammin.

Tässä vaiheessa ei elä oikein minkään maan ajassa. Sitä nukahtaa heti, kun istahtaa kämpillä alas ja herää 5.30. Mitä tässä maassa (tai oikeastaan missään maassa) tulisi tehdä siihen aikaan aamusta? En ole keksinyt muuta kuin käydä alakerran salilla. Vielä, kun siihen on aikaa ja vielä, kun herää outoihin aikoihin aamusta. Hitaan aamun aikana ehti myös tuumailla rauhassa päivän agendaa. Mitä ja mihin?

Päädyin tutustumaan lähialueisiin. Asun Palermossa ja naapuriasuinalueella Recoletassa on hautausmaa, johon on haudattuna mm. Eva Perón. Koska oli aikaa, ajattelin hommata matkan varrelta Sube -kortin, joka käy julkisiin kulkuneuvoihin. En kuitenkaan malttanut vielä käyttää sitä, vaan kävelin Palermon puistojen kautta hautausmaalle. Note to self: koita jatkossa välttää tuntien kävelyä keskipäivän auringossa, ellet erityisesti halua vaihtaa väriä valkoisesta punaiseen.

Tarkoitus oli kävellä Palermon puistojen vierustaa/läpi Recoletaan, mutta viheralueet veivät mukanaan ja tulikin kierreltyä puistoissa suunniteltua enemmän. Koska voin 😀 Ei ollut kiire mihinkään. Palermossa on iso puistoalue, jossa paikalliset viettävät aikaa viikonloppuisin. Käpyttelin näissä murto-osassa ja pääosin niiden läpi. Plaza Holanda, Parque 3 de Febrero, Plaza Almirante Gonzáles Fernández. Japanilainen puutarha oli maksullinen, joten säästin sen paremmalle ajalle.

Recoleta on vaurasta aluetta, jossa sijaitsee myös paljon suurlähetystöjä. Tämä oli toinen vaihtoehto asuinalueekseni, mutta täytyy sanoa, että Palermo vaikuttaa eläväisemmältä ja passelimmalta. Edelleen siis tyytyväinen kämppävalintaani. Molemmat alueet ovat kuitenkin todella vehreitä ja viihtyisiä. Puistoja tulee vastaan koko ajan, isompia ja pienempiä. Joissain puistoissa innostus on huipussaan, koska nurmialueet ovat täynnä kieltokylttejä siitä, ettei nurmikolle saa mennä. Paikalliset ovat myös tykänneet koristella liikenneympyröitä jäätävän massiivisilla patsailla. Eipähän huristella ympyröihin kuten Vaajakoskella, jossa oli ennen isoa taideteosta aina eri auto jumissa keskellä ympyrää, koska motarinopeuksista ei osattu hiljentää riittävän ajoissa.

Recoleta

Recoletan hautausmaa oli u-pe-a! Vaikka Buenos Aires on hakenut vaikutteita Pariisista, Père Lachaise kalpenee tämän miniatyyrikaupungin rinnalla. Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka. Ainakin näin tammikuussa siellä oli myös melko vähän turisteja. Eva Péronin hauta oli yllättävän hankala löytää, luotin ehkä liikaa siihen, että ”tuolla suunnalla, kyllä sen luona on bongattava lauma ihmisiä”. Ei ollut. Kuulin, kun joku kyseli hautaa ja lähdin seuraamaan tyyppiä, että löysin. Kannattaa ottaa vaikka valokuva aulassa olevasta kartasta, helpottanee etsintöjä.

Puhutko Spanglishia?

Näkemisestä innostuneena kävelin vielä takaisin eri reittiä. Mukava reilun 10km talsiminen lähitienoilla. Paluumatkalla poikkesin Clarolle hakemaan paikallista liittymää. Puhun auttavaa espanjaa ja myyjä auttavaa englantia, hyvin toimi. Paitsi että olisin tarvinnut passin liittymää varten. Kopio ei kelvannut. En saanut liittymää, mutta silti hyvää palvelua. Aiemmin Sube -kortin ostamisessa ei myöskään ollut mitään ongelmia, vaikkei yhteistä kieltä koko aikaa ollutkaan. Espanjan taidosta on kuitenkin apua, vaikkei sitä sujuvasti puhuisikaan. Ihana ero Ranskaan (jossa olin ensimmäisen pidemmän ulkomaan pätkän) on se, että ihmiset ovat ystävällisiä ja kärsivällisiä, asiat hoidetaan, vaikka sitten spanglishilla. Myös muutoin tapaamieni paikallisten kanssa on puhuttu sekaisin englantia ja espanjaa. Paikalliset haluavat oppia englantia ja itse haluan oppia espanjaa. Toimii! Todella tervetullut olo.